Hömpsyntömpsy on siirtynyt uuteen aikaan

onnenpistoja.blogspot.com/

Niin se alkaa tämänkin mamman äititysloma (vanhempainvapaa) olemaan pikku hiljaa finaalissa. Enää muutama viikko. Ja sitten spädäm tilille tulee enää vain nimellinen korvaus. Eilen laitoin ystävällemme kelalle menemään pienen viikkoraha- anomuksen:) Ehkä tässä täytyy äidin jotain pientä bisnestä alkaa kehittelemään...

- Parvekekylpylä (huomaa hienot helmenvalkeat ;) )

- Kuppi yli laidan

Viikonloppu vierähti pikavauhtia. Parisuhde pysyi hyvänä kun nähtiin niin vähän. Lauantaina Niko talkoili päivän seuran kisoissa ja minä sitten iltapäivästä iltaan. Siihen päivään mahtui myös pieni huutokonsertti linja- autossa. Ja ilmeisesti ne muut lapselliset kanssa matkustajat, joiden vauvat nukkuivat onnellisena iltapäiväunia vaunuissaan saattoivat jäädä muutamaa pysäkkiä aikaisemmin pois. No niin minäkin olisin tehnyt jos jonkun toisen lapsi ois huutanut samalla tavalla kuin meidän Vilho. Nukahti sit lopulta. Mutta nämä helteet alkaa käymään pian kaikkien voimille.

- Perheemme pyhälehmä:) Ilman tätä ei meistä kukaan tulisi toimeen.

- Viidakkovekara Vilho

- Kuule Oiva kun näitä leluja on kolme siis jokaiselle yks. Ja mä ehdin ottaa tämän ensin.

Madonna keikkaili täällä meillä päin viime viikolla. Jos jollekkin se on jäänyt epäselväksi. Minua vieläkin harmittaa etten tullut hommanneeksi lippua silloin sinne. No mennyt on mennyttä. Onneksi Vilhon ihana kummitäti ilahdutti meitä vierailullaan. Päivä oli kyllä ihan verrattavissa Madonnan keikkaan :)

- Höpötystä kummitädin kanssa:)

Meidän kauppareissukomediat saavat jatkoa. Viime viikolla käytiin Vilhon kanssa tekemässä viikonlopun ruokaostokset kärryillä. Ja fiksuna ihmisenä ostin taas tavaraa enemmän kuin kassit vetivät. Joten Vilho sai kärryihinsä kananmunapaketin. Loppumatkasta ihmettelin, kun lapseni on ollut niin hiljaa koko matkan. Hän oli siis aktivoinut itse itsensä purkamalla munat munakennosta. Siellä istui kuin kanalassa munien ympäröimänä ja ihmetteli niitä. Olihan tuossa viereissä lounasravintolassa varmasti hauskaa kun tämä höpsö kotiäiti keräilee kananmunia pitkin lapsensa rattaita :) No vain kaksi munaa meni rikki, eikä nekään loppujen lopuksi sotkeneet mitään :)

- Tää ruokailu pitää aina välillä tasapainottaa...

- Okei antaudun... ja tyydyn kohtalooni.

Viimeisiä viedään myös tämän blogin suhteen. Tämä Hömpsyntömpsylä vaikenee pian ja siirrymme uuteen aikaan :)

Siispä iloista muna-aktivointi viikkoa kaikille :)

Ruokapöytämme muistuttaa klo: 17 jälkeen ennemmin sodan jälkeistä taistelutannerta, kuin nätisti katettua päivällispöytää. Joten marssin eilen Anttilaan ja ostin reilut kaksi metriä kirkasta pöytäliina muovia. Nyt meillä sitten opetellaan, kuinka annetaan liinan olla paikallaan eikä sitä nostella ja katsella sen läpi. Vilho kun on ollut huono ruokainen aina olemme todenneet, että kun antaa itse syödä "oikeaa" ruokaa niin soseiden syöttäminen käy ihan huomaamatta. Tosin Vilho söisi vain makaroonia tai makaroonilaatikkoa. No onhan siinäkin jo kaksi eri ruokaa. Hienosti herra pupsuttaa jauhelihat. Tänään maisteltiin karjalanpiirakkaa ja niin oli sekä pöytä, että ukko riiripuuron peitossa. Tänään jopa harjoiteltiin lusikan viemistä suuhun ja muutaman kerran onnistui hyvin joten:) Vilhon tulevaisuus näyttää valoisalta...

- Juuri heränneenä no mikäs oli nukkua 2h tissin vieressä

- Hii-op ja menoksi tosin tämä neliveto on vielä toistaiseksi vähän takavireinen ei siis vielä vie eteenpäin.

Tänään kävimme Vilhon kanssa tekemässä sopimukset uudesta kodista, joten joulukuun viimeinen päivä näillä näkymin ollaan sitten Kirkkonummen kansalaisia:)

Täällä jälleen kasvattajahenkilö nostaa päätään. Vilho sai käyttöönsä rattaiden valjaat, koska heinien yms. poiminen liikkuvista rattaista katsotaan jokseenkin vaaralliseksi harrastukseksi. Oiva sai remmilenkeille uuden "kuristuspannan", johan loppui vetäminen :) Ei näiden "työkamujen" kanssa tuu mitään näistä päivistä jos meillä ei ole kunnon pelisäännöt. No tänään on jo homma luistanut eikä Oivan enää tarvii etsiä uutta kotia (ainakaan hetkeen)

Viime viikolla loppuviikko meni salamatkaillessa Oulussa. Kävimme pikaisesti mutkat pohjoisessa sinivalkoisilla siivillä. Enään ei lentokoneessa matkustaminen ole sitä, että annan rintaa jonka jälkeen Vilho nukkuu 30min ja äiti saa lukea lehteä ja juoda kahvit. Vaan äiti juoksee läpi Hki- Vantaan kentän kaukalon, hoitolaukun ja rintarepussa matkustavan 9kg matkamiehen kanssa koneeseen. Tönii kaikki kanssa matkustajat kaukalolla mustelmille, jonka jälkeen istuu paikalleen antaa Vilholle rintaa. Mistä seuraa että herra saa energiaa joten tutkii kaikki turva yms. esitteet. Kun esitteet on luettu hymyilee muutaman kerran lentoemännille ja katsoo äitiä mitä sitten? Äiti aloittaa 55min kestävän lelujen esittelyn :) Mukaan mahtuu myös maissinaksu- numero, jonka aikana äiti voi nauttia sen kupin kahvia. Toki lennolla saisi myös punaviiniä joka ei valitettavasti oikein sovi tähän teatteriin. Äiti tyytyy siis cocaan jota myös on saatavilla. Siispä kunnon kofeiiniannos ja taas jaksaa. Vielä siis on matkaa n.30min tässä vaiheessa lapsi ähisee punaisena turvakaukalossaan. Jaahas kakka. No ensimmäisestä kerrasta viisastuneena ja tietoisena siitä että kakka tuskin tällä kertaa tulee vastaan nilkassa. Annan sen lämmittää Vilhon takapuolta loppumatkan ajan. Onneksi kapteeni ilmoittaa että aloitamme laskeutumisvalmistelut!! Oulunlento vielä menee. Mutta ihan heti emme suunnittele kaukomatkaa...

Oulunreissun salamatkailun syynä oli siis rakkaan ja ainoan siskoni saattaminen avioliittoon. Meillä ei siis ollut tällä kertaa juuri aikaa muuhun. Joten en tehnyt matkastamme mitään suurta tiedotetta, pahoitteluni. Tulemme kyllä taas ja vähän paremmalla ajalla.

- Pariskunta Määttä, Simo- serkku, Hilppa ja Vilho(8kk)

- Serkkupojat

- Tää nyt ois täällä ja odottelis että bileet alkais:)

- Hääjuhlissa, jotka siis olivat asuistakin päätellen hyvin epäviralliset

- Illalla kuitenkin vähän virallisesti oman tätsyn sylissä;)

Koska kotona alkaa välillä tuntumaan olo liian kotoisalta tarvitaan välillä "uusia katsomoita" eilen lanseerasin uudelleen äitini käyttämän lavuaarikatsomon:) Antaa kummasti lisäaikaa ennen päiväunia.

- Makaroonimies siivilän kimpussa ;)

Jaahas niin on käytetty tehokas 40min omaa aikaa ja on aika palata nettiolohuoneesta takaisin oman perheen pariin...

Kerron teille, tuon lauseen osaan unissanikin:) Miksi ihmeessä tuo niin elämän perusasia on niin vaikeasti hallittava tässä meidän perheessä? Olen lukenut kirjoja, lukemattomia pikkulasten vanhempien blogeja kaikissa soi sama sävel. Silti nuo ihmiset ovat elossa. Millainenhan vanhempi ja vaimo olisin jos saisin nukkua tarpeeksi? Hyvinnukuttu vanhemmuus siitä tuskin kovinkaan monella on kokemusta. Tiedän mikä meillä öitä rikkoo se on tuo "hyvä paha imetys"- Vilho on siihen niin rutinoitunut, vaikka ei syö enää kuin yhden kaks kertaa yön aikana( 20-06).  Kirjojen mukaan ei tarvitsisi syödä ollenkaan öisin. Pitäisi vaan saada jostain jotain ainetta, jolla saisin itseeni niin paljon voimaa ja virtaa että muutaman yön jaksaisi valvoa ja opettaa. Niin valvo nyt tässä ne pienetkin hetket kun saisit nukkua,no en kyllä! Jään odottelemaan ihmeratkaisua tähän ikuisuus ongelmaan. Joka ei nyt varmasti ihan heti ratkea. Lapsen kehitys, nimittäin ei nyt ole mitenkään hyvää unta ja nukahtamista tukevassa vaiheessa. Mutta jouluun mennessä kun Vilho täyttää 1v. tähän asiaan on tullut muutos. Toivottavasti ennemmin.

Onneksi elämää on myös yöelämän ulkopuolella:) Päivisin Vilhon kanssa ollaan opeteltu uusia kujeita. Ruokailussa Vilhon on mennyt hurjasti eteenpäin, sormilla syöty ruoka löytää hienosti suuhun. Liikkuminen on edelleen peruuttelua ja taaksepäin menoa. Karhu ja konttausasentoon noustaa, mutta liikkeelle ei vaan vielä pääse. Istuminen on mukavaa siitä kun on niin helppo tutkia kaikkia asioita.

- uusi pöllöyökkäri

Vilhon syntymäpäiväkaima Emmi kävi meillä kylässä perjantaina. Vilho ihaili Emmin liikkumista ja silitteli Emmiä jopa niin kovasti, että Emmiä alkoi jo huolettaa Vilhon voiman käyttö.

Eilen kävimme metsäilemässä. Äiti poimi mustikoita niin että aurinkolasit jäivät Solvallan metsään. Isi grillas makkaraa, Oiva ja Oona muokkasivat tehokkaasti metsää uuteen muotoon ja Vilho tarkkaili. Illaksi ajelimme vielä tulevaan kotikuntaan Annikkan ja Mikan luo kyläilemään.

- Ruoka maistui metsässä.

- Vilho suojassa :)

Syysloma lähenee. Ja niin lähenee loppuaan myös meikäläisen äitiysloma(vanhempainvapaa). No mitään muuta muutosta kuin, että tilipäivää ei käytännöllisesti enää ole. Eli enää ei humpsutella.

Agilityäkin on käyty harrastamassa. Pian varmaan Oonan kanssa päästään kisoihin. Ensin pitää saada vähän harjoituksia alle, pienen kesätauon jälkeen.

- Oona metsäilemässä

Sisustus ja neulomisharrastus ovat taas astuneet kuvioihin. Uusi koti on sisustettu paperille. Hankinnat listattu (äiti etsii syksyksi osa- aikatöitä, jotta ne voidaan toteuttaa). Pihasuunnitelmaa olen aloitetellut kiertämällä päivälenkkien aikaan Laajalahden omakotitaloalueella. Etsinnässä ovat: Vanhat punasaviruukut, vanha puinen työkalupakki, rautaisia vanhoja patoja erikokoisia yms.

Neulomispuolella Vilholle valmistuu syystakki. Ja jotain sukka yms. suunnitelmia.

- Kyllä se vielä valmistuu...

- Syysmuotia sadekelillä, Vilhon meilestä body on paljon vilpoisampi kun sitä pitää vain puolittain. Oli siis askarrellut toisen hian pois lenkin aikana:)

Voi kyllä, on ollut nyt rytmit hukassa. Kesälomailun jälkeen isin palatessa töihin. Tämä äiti otti jälleen yhteyden kometosillalle ja alkoi etsimään lapselleen päivärytmiä. Jos sitä ei ole, on elämä yhtä suurta kaaosta. Sitä ei oikein osaa arvostaa vasta, kun sen hyvän menettää. Mutta mietikkääp omaa elämäänne onhan meillä kaikilla jokin tietty rytmi. Yleensä esim 8h. työpäivä rytmittää elämäämme melkoisesti:) Viikonloppujen tapahtumarytmihäiriöt on helppo korjata. Mutta tämä loma vei hieman pidempään. Vieläpä kahden alahampaan puhkeaminen ei helpottanut tätä urakkaa. No ei muuta kuin suppoja pyllyyn iltaisin.

- Välillä päiväunien ajankohtaa etsittiin lelukorista.

- Välillä kansikorista:)

Mutta kyllä kesälomailu oli kaiken tuon vaivan arvoista:) Johan tuntui tämä betoonikuutiokin ihan kivalta paikalta kun tultiin takaisin.

Joulukuussa tämä kuutio saa alkaa etsimään uutta perhettä. Nimittäin meidän perhe muuttaa Kirkkonummen maalaismaisemiin. Ihanaan uuteen rivitalokotiin:) Nelijöitäkin saadaan muutama lisää, uskon kyllä niihinkin löytyy täytettä. Kovasti on uusia sisustusvisioita. Saas nähdä mitä pystyy toteuttamaan. Ylimääräistä kun ei oikein syyskuun jälkeen käteen jää, kun äitiyspäivärahat loppuu. Mutta on uusi koti niin ihana asia että:) Käytiin ajelemassa maaseudulla viimeviikolla, ja uuden kodin naapuriin tulee paloasema on Vilholla sit mitä käydä katteleen.

Eilen lähdettiin jo toisen kerran viikon sisällä pääkaupunkiin retkeileen ensin käytiin Alppipuistossa piknikillä ja sen jälkeen hurvittelemassa Linnanmäellä:) Kivaa ja väkeä oli. Kiitos vaan seuralaisille, serkkulikalle perheineen. Kävivät vielä tänäänkin meillä leikkimässä, Vilho tykkäs pikkuserkuistaan kovasti.

- Meirän perhe

- Mun höpöt;)

- Isin kanssa Maisemajunaan

- Linnanmäen vastaava laitetarkkailija V. Tolonen

Ruoka on taas hampaiden puhkeamisen jälkeen alkanut maistumaan(sanotaan nyt että välillä, niin kukaan ei luule että lapseni on alkanut linnunpojaksi). Samoin juttuja on alkanut tulla ihan taukoamatta. Aamulla kun silmät aukaisee ja illalla (hyvä jos silloin) hiljenee:)

Mukavaa viikkoa:) Pyritään pitämään blogi elämäntasalla tästä eteenpäin ;)

Siispä päivitystä tulossa :)

Nyt on Hipsun ja Nipsun tuleva kioski-ravintola saanut uuden vauvoille suunnatun tuotteen:) Nimittäin vauvojen jääpuikko. Makuina vesi ja nyt uutuutena päärynä:)

- Laatutietoinen testiryhmämme

Olemme virkistäneet parisuhdettamme ja katsomme nyt kirkkaista ikkunoista :) Ja edelleen molempien hammasharjat löytyy yhteisestä kylpyhuoneesta.

Niko sai tänään oman Kimperinsä: Hitsi ollaan naurettu niin että on vatsalihakset ihan kipeenä. Nyt vaan odotellaan niitä viileämpiä kelejä

- Minun raksu :)

- Oona on sitä mieltä, täältä ei lähde yhdetkään lenkkarit jos en pääse mukaan :) Mur!

Helteistä päivää!

Juhannukset vietetty ja kaikki olemme palanneet jälleen tänne tiedonvaltatielle: facebookiin ja tuhansiin nettikauppoihinJ Tosin minä en ole levännyt edes juhannuksena.

Ja kesälomankin pelastaa kannettava. Sivistys ennen kaikkea.

- Koko perhe Nuuskiossa, Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa...

- Minun rakkaat

- Välillähän voipi olla että se retki tunnelmakin vähän rakoilee.

- Mutta tämä mies pelastaa pilvisenkin päivän :)

En toki ole täällä vain notkunut internetin aalloilla. On retkeilty murisijoiden kanssa ahkerasti kolme päivää. Perjantaina käytiin Nuuskiossa. Lauantaina valloitimme Pitkälammen ulkoilualuetta. Ja sunnuntaina perinteisesti paransimme parisuhdetta yhteisissä agilityreeneissä. Treenien teemana oli tänään pitkä ja haastava rata:) Juoksua tuli tehtyä 32 esteen verran. Huh, nyt on polvi kipeenä. Että eipä ole juuri kotona keritty villakoiria laskemaan. Huomenna olisi kuitenkin tarkoitus pesaista ikkunat, kun Niksu nyt kerta sillä kesälomalla on. Erinäisiä pieniä nakkihommia putkahtelee kun erehtyy kysymään: - Mites voisin auttaa. No tänään arpasuosi keittiönlaatikoita. Siistiä tuli, kyllä tuon isoimman murisijan koulutuksesta voi ajoittain olla ihan ylpeäkin.

Johan oli taas meidän vähemmän koulutetulla pikku murisijalla tänään nukkumaan meno. Sängyssä sai kyytiä niin pehmoeläimet kuin pinnasuojatkin. Eipä se tuo vauva enää aina vaan siihen rinnalle nukahdakaan. Mihin se aika oikein katos? No johonkin se on kadonnut kun silmien alle on taas tullut muutama ryppy lisää. Että eipä täällä taida vain Vilho vanheta. Näyttää se aika kertyä meikäläiseenkin. No onneksi Simon rippijuhliin löytynyt marimekko peittää siististi kaiken ylimääräisen a- linjaisuudella.

Niko oli ollut puolipäivää kesälomalla kun ensimmäiset päreet kärähti koirien kanssa kärrylenkillä. Voi, voi vielä kokonaiset kolme viikkoa edessä. Koska vauvojen kielellinen kehitys edistyy erilaisen musiikin avulla on meidän perheessä alettu kuluttamaan tätä kulttuurimuotoa oikein urakalla. Kun kaikki Juha Tapion levyt on kuunneltu niin, että Oivakin osaa ne jo takaperin ulkoa. Olemme siirtyneet oman musiikin tuottamiseen. Tässä teille pätkä Nikon koirien lenkitysviisusta:

Silivati- seilaa ja supi- tu- aa,

me ollaan pari pientä russelia.

Käskyjä ei kuulla olleenkaan, kun ei kiinnosta sellaiset.

Vastaan tuli koira vai mikä se oli?

Remmissä pitää kävellä nätisti vai miten se oli?

Silivati- seilaa ja supi- tu- aa,

Sävel: Kummelin kurahaaran veljeksien tahtiin

- Oona mielipuuhassaan: Keppitreenit

- Kyllähän kova reeni aina reenit juomat vaatii

Koska Kassi ei tänä vuonna järjestänyt meille juhannusohjelmaa, olemme kotona. Niih!

Niko aloittaa tänään kesäloman joten sen kunniaksi tämä äiti suunnistaa vähän ostoksille. Ja ostaa itselleen jotain ihanaa kesäkivaa :)

Tässä muutama päivän piristyskuva:

- Meidän retrovauva:) Kiitos Marika nään on aivan ihanat :)

- Vilho vartioimassa koirien aamuruokailua :)

JA SITTEN OIKEIN MUKAVAA JUHANNUSTA KAIKILLE!!

Sääntö numero yks: Tallenna blogi ennen kuin haet lapsen päiväunilta:) Vilho insinöörin poika nimittäin tuli ja näpsäytti yhtä näppäintä ja vaivalla kirjoittamani teksi katosi bittiavaruuteen. Joten aloitan nyt alusta. En siis ole ompelemassa Vilhon vaunuihin uutta vaunupussia vaan päivitän blogin toiseen kertaan.

- Omatoimisuutta

Kotiäideillähän on kamalasti ylimääräistä aikaa. Joten näin on minullakin. Olen mm. alkanut pistämään merkille erilaisia asioita. Ensimmäiseksi haluan jakaa kanssanne siitä kuinka olemme saaneet viime aikoina runsaasti kaupanpäällisiä. Siitä onko nämä niin tarpeellisia voi jokainen päättää itse.

Aloitetaan, Vilholle hankittiin talvella syöttötuoli joka on hyvin tuettu joten sitä on pystytty käyttämään jo jonnniin aikaa. Nyt olen kuitenkin havainnut, että kaupassa ilmeisesti tullut kaupan päällisenä vauvanvatkaaja. Ominaisuus ilmenee siten, kun laitan Vilhon tuoliin istumaan istuuhan siinä hetken kunnes alkaa erilaiset vartalon hallinnan harjoitukset mm. vatsalihaksista lähtevä ojennus joka uloittuu sormen päihin saakka. Ominaisuus ei tee Vilhon oloa tukalaksi päin vastoin. Mutta sille joka Vilholle sillä hetkellä ruokaa tarjoilee ominaisuus tuottaa lisähaastetta.

Kaupan päällisiä ilman erillistä ilmoitusta on tullut myös lusikoihin joissa on silikooninen pää. Näissä lusikoissa ja Vilhon päässä on ilmeisesti saman merkkiset magneetit koska aina kun nostan lusikan Vilhon suuta kohti pää kääntyy toiseen suuntaa. No onneksi neuvolan puntarin mukaan ruoka ajoittain löytää myös Vilhon suun. Tosin tuosta vauvanvatkaajasta johtuen kalorinkulutus on myös varmasti keskivertoa kovempi :)

En tiedä onko tämä seuraava ominaisuus saatu kaupanpäälle vai onko tuo vanhempi Kepo kouluttanut myös molemmat meidän rattaista mutta. Molemmissa omistamissamme kärryissä on nimittäin kauppatunnistin. Kun kärryt viedään kaupan liukuovista sisään, alkaa siitä n. 5min jälkeen muriseva vinkuminen. Eli jälleen minä olen saanut kaksi yhden hinnalla. Entisen yhden murisijan sijaan minulla on nyt kaksi murisevaa shoppailukaveria. Onneksi Nikon fiksu työnantaja on ajatellut tämän kotiäidin hyvinvointia ja antanut miehelleni ensi viikosta alkaen kolme viikkoa lomaa. Eli alennusmyynnit here I come :)

- Murinamatkikset ja pikkumurina ite.

- Murinakomppanja koko komeudessaan.

Tänään on siis taas ollut tällainen suhaa ja suksi päivä. Aamulla koko poppoo autoon ja Neuvolaan josta suhautettiin kentälle treeneihin mammojen kanssa ja treenien jälkeen perusjännät kotityöt. Ja kaupan päälle vielä talitintti eksyi tuuletusikkunasta sisään :) Että joku lintuflussa tästä nyt vielä puuttui:) No huidoin sen Vilhon vaipalla ulos, eikä takuulla tule se pulu tänne enää toista kertaa.

Tulevaisuus suunnitelmistamme on ilmennyt mukavaa keskustelua. Joten tiedoksenne: heti kun joku firma tarjoaa Nikolle samalla kuukausikulukorvauksella olevaa työpaikkaa alan pakata kamoja ja jätän tämän saasteSuomen :)

Sillä se meidän yhteisen yrityksen perustaminen vaatinee vielä hiukan hiomista, kun niitä kestovaippoja ja kebab-pitsoja ei oikein voi samasta puodista myydä :)

Juhannuksen suhteen meillä on huikeita suunnitelmia. Pyrimme olemaan hukkumatta(vauva- ammeeseen), olemaan hankkiutumatta humalatilaa noista muutamista alkoholipitoisista pulloista joita meidän kaappiin on ilmestynyt. Ja palovammariskistä huolehtii tänä juhannuksena kaksi kertakäyttögrilliä. Sekä Nuuskion (siis Nuuksion) lenkkipolut saavat pitää huolen meidän tapaturmatarjonnasta tänä Jussina.

Siispä oikein hauskaa Juhannusta toivotellen:

- Viisaasti vesillä siis :)