On tohinaa, vilinää helskettä… Ai onko teilläkin? Meillä ainakin. Tämä neljä henkinen perhe valmistautuu joulun viettoon Oulussa. Juttelimme tänään töissä äitien kanssa, jotka ovat siis samanlaisessa asemassa kuin. Eli asuvat kaukana perheistään ja läheisistään. Aloin hieman miettimään kun he matkustavat kahden alle kolme vuotiaan kanssa muutaman 500km. Tuli ihan hiki. Kai sellaisesta suorituksesta saa jonkun äiti- ansiomerkin kun on suoriutunut. 5 tunnin ajomatkasta sekä 7 päivästä toisten nurkissa asumisesta. Huh. Meille jos joskus perillisiä siunaantuu. Voin näillä hermoillani vaan uskoa että meitä ei nähdä kehä 3: n ulkopuolella kuin ani harvoin. Keskustelumme kuitenkin loppui siihen, että aina on niin mukava lähteä reissuun. Ja kotiin onkin sitten TOSI mukava palata.

Huomenna koittaa se päivä jolloin saan jälleen toivottavasti sen vihkisormukseni vihdoin sormeen ja käyttää sitä. Sormuksen koon muutoksen pitäisi olla huomenissa valmis. Hintaahan tälle tapahtumalle jälleen kertyi, mutta pääasia että tulee kuntoon.

Olemme täällä puuhailleet viime päivät joulupakettien kimpussa. Onko ihmisen pakko joka joulu paketoitava itse lahjat ja vieläpä jollain ”omalla tyylillä” EI!! Ja siksi ostankin ensi jouluna kaikille lahjat sellaisesta paikasta jossa ne paketoidaan. Ehkä menen Stockmannille jonakin arkipäivä aamuna taistelemaan eläkeläisten kanssa paketointinumerolapustaJ Vapiskaa Tapiolan eläkeläiset ensi jouluna. Nyt siis paketit on onnellisesti paketissa ja odotan kovasti että pääsemme niitä jakamaan. En ehkä osannut ajatella, että olisinhan ehtinyt ostaa lahjat Oulustakin. Mikä olisi ollut mukavampaa kuin talvitakki päällä jouluostoksilla sunnuntaina päivää ennen joulua Oulussa? Muistakaa rakkaat ystävät ennen kaikkea joulumieli, joulumieli.

No sitten siihen itse Oulun reissuun. Olen siis päättänyt etten nosta verenpainettani reissun aikana. Kyläilemme siis aivan varmasti, mutta aikatauluista yms. En aijo hermoilla. Toivottavasti näemme mahdollisimman paljon kavereita. Mm. Karo, Päivi, Sanna, Kirsi, Heidi, Tuula ja Marko. Sillä teitä en ainakaan ole nähnyt ainakaan valovuoteen! Ja ikävä on SUURI. Ja tietysti kaikki sukulaiset Tuula, Johanna, Marika ja kaikki jotka sukulaisiksi tunnustautuvat, joulunpyhinä ois tosi kiva kokoontua jonkun luokse. Niin nähtäis samalla kertaa. Hih! Mä en oikein voi kutsua ketään, tai no äidin luohan mahtuuJ Mutta otamme kutsun innolla vastaan, jos joku haluaisi huudattaa moccamasteriaan. Esim. tapaninpäivänä?

Tänä jouluna Niko halusi rakentaa meille mansardikattoisen piparitalon tämä siis tulevaisuutta silmällä pitäen. Talo lähtee sitten Nikolta anopille joululahjaksi.

Tässä hieman joulutunnelmia Espoosta.

   

Kiitos vielä kaikille meitä ihanilla joulukorteilla muistaneille. Niitä tulikin tänä vuonna ennätys määrä. Eli jos haluatte joulukortteja muuttakaa Espooseen. Noo jotakin hyvää tässäkin…

Hip hei pian siis nähdään! En ole vielä tälle joululle päässyt laulamaan kauneimpia joululauluja(paitsi töissä joka päivä). Niin  katsoin, että Tuomiokirkossa olis la klo: 17 ja su klo: 15. Eli kuka haluais lähteä?

Viikko on siis ollut sen verran vilkas, että päätimme lähteä vasta lauantaina. Aijomme ottaa siis ihan loman kannalta.