KAUNEIMPAIN, RAKKAIMPAIN

Muistatko, kerran kun tanssiin sut hain, tuntenut en sua mä lain.
Valssimme sen, tuon ensimmäisen,
kuulla voin, muistot toi mieleen sen.

Tietänyt ei meistä kumpikaan kai:
valssi soi hääsunnuntain.
Pyörteissä sen veit mun sydämen.
Nyt oot mun, minä sun, teidät sen.

Oot kauneimpain, oot rakkaimpain,
oot aina mun ainoain.
Oon onnekkain, kun sinut mä sain
kulkemaan rinnallain.

Oot kauneimpain, oot rakkaimpain,
oot ruusu mun tarhassain.
Oon onnekkain, sain mitä mä hain
aikanaan haaveissain.

Valssi tää vuosien jälkeen kun soi,
lapsemme kuulla sen voi.
Tanssimme sen ja morsiamen
samaisen yhä nään suloisen.

Oot kauneimpain, oot rakkaimpain,
oot aina mun ainoain.
Oon onnekkain, kun sinut mä sain
kulkemaan rinnallain.

Oot kauneimpain, oot rakkaimpain,
oot ruusu mun tarhassain.
Oon onnekkain, sain mitä mä hain
aikanaan haaveissain.