Iloista vesisadetta :)
Juhannus on vietetty. Takana mukava juhannus mukavien agi- ihmisten ja hiekkapölyn merkeissä. Juhannuksemme sujui hienosti, mökki oli kiva. mm Savusaunottiin ja ampiaisia metsästeltiin. Aluksi näytti ettei neljä terrieriä mahdu samaan mökkiin, mutta pienillä järjestelyillä elo sujui leppoisasti.
Kisoista ei menestystä meille Oonan kanssa irronnut. Kokemusta ja vauhtia saatiin taas lisää aimo annos. Oonalle nämä kesän helteiset 10 tunnin kisapäivät ovat vähän liian pitkiä Reissukamumme Mimmi ja Heli kuitenkin pitivät terriereiden mainetta yllä ollen muutaman kerran palkinnoilla. Seuraavan kerran kisaamme Agirotu tapahtumassa 7.-8.7 Vöyrissä.
OONA KISATUNNELMISSA
OIVA OULUJOEN RANNALLA KEPPITALKOISSA
OONA JA OIVA KOTIPIHALLA VIELÄ 3PÄIVÄÄ!!!
Niin kyllä vaan enää kolme päivää niin muuttoauto lähtee kohti Espoota. Tänään ensimmäisen kerran alkoi tuntua että voi hirveä enää niin vähän aikaa. Tuntuu että alkaa olla jo hieman uupunut tähän "poikkeustilaan" ja odotan jo kovasti että elämä palautuu taas tuttuun aamulla töihin illalla koirien lenkitystä ja tavallisia kotitöitä. Pakkaushommat ovat viittä vaille valmiita.
Tuntuu että haluaisin nähdä kaikkia ystäviä vielä. Jotenkin ikävä ja kaipuu kaikkia heitä kohtaan kasvaa. Olen tänään hieman kyynelehtinyt, tunnustan että ensimmäisen kerran. Mutta aika ei tahdo riittää. Eikä oikein energia että soittaisin ja sopisin jotain. Mutta ajatuksissani muistan jokaista, VARMASTI;) Tuntuu että Nikokin on alkanut omalla tavallaan jo tekemään lähtöä. Teemme varmasti mielessämme molemmat irtautumistyötä. Puhumme kyllä paljon, me vain molemmat tarvitsemme tilaa omille ajatuksillemme. Ikävähän meillä tulee kaikkia se on selvä. Eikä tänne jääviä ihmissuhteita voi mistään saada samanlaisia. Lohtua tuo kuitenkin se, että pian nähdään. Ja ystävämme sanoikin että mitä pikemmin pääsemme kiinni normaaliin rytmiin sitä helpompi muutos on.
Kävin tänään illalla hierojalla. Ihana Anoppini ajatteli, että olen sen tarpeessa. Ja niin kyllä olinkin Enkä kyllä ajatellut 1½tuntiin yhtään muuttoasioita. Hoitelin tänään toimistohommia tilasin uuden verokortin. uuden lisenssin kun edustamamme agi- seura muuttuu. Ja nukuin 12 toista ja koirat nukkuivat myös. Eli se kertoo jotain Juhannusreissumme vaativuudesta.
Ilmoitin tänään Oivan kisoihin:) Niin meidän pojat aloittaa kisauransa Agirotu tapahtumassa Vöyrissä:) Olen niin ylpeä pojista. He kisaavat kaksi eri rataa. Edustavat joukkueessa ja sitten yksilökilpailussa. Jonka Minä ja Oona viime vuonna voitimme. Toivottavasti pojat uusivat voittomme. Hieno viikonloppu tulossa siis heti muuton jälkeisenä viikonloppuna.
Vielä meidän pitäisi rutistaa ja käydä tekemässä se lahjalista, jotta saisin sitten heti heinäkuun alussa laittaa kutsut postiin.
Sain aamulla teepussin lapusta seuraavan aforismin:
Ole onnellinen siellä missä olet- sillä kerran lähdettyäsi kaipaat sinne takaisin.
(näin on:)
Juhannus on vietetty. Takana mukava juhannus mukavien agi- ihmisten ja hiekkapölyn merkeissä. Juhannuksemme sujui hienosti, mökki oli kiva. mm Savusaunottiin ja ampiaisia metsästeltiin. Aluksi näytti ettei neljä terrieriä mahdu samaan mökkiin, mutta pienillä järjestelyillä elo sujui leppoisasti.
Kisoista ei menestystä meille Oonan kanssa irronnut. Kokemusta ja vauhtia saatiin taas lisää aimo annos. Oonalle nämä kesän helteiset 10 tunnin kisapäivät ovat vähän liian pitkiä Reissukamumme Mimmi ja Heli kuitenkin pitivät terriereiden mainetta yllä ollen muutaman kerran palkinnoilla. Seuraavan kerran kisaamme Agirotu tapahtumassa 7.-8.7 Vöyrissä.
OONA KISATUNNELMISSA OIVA OULUJOEN RANNALLA KEPPITALKOISSAOONA JA OIVA KOTIPIHALLA VIELÄ 3PÄIVÄÄ!!!
Niin kyllä vaan enää kolme päivää niin muuttoauto lähtee kohti Espoota. Tänään ensimmäisen kerran alkoi tuntua että voi hirveä enää niin vähän aikaa. Tuntuu että alkaa olla jo hieman uupunut tähän "poikkeustilaan" ja odotan jo kovasti että elämä palautuu taas tuttuun aamulla töihin illalla koirien lenkitystä ja tavallisia kotitöitä. Pakkaushommat ovat viittä vaille valmiita.
Tuntuu että haluaisin nähdä kaikkia ystäviä vielä. Jotenkin ikävä ja kaipuu kaikkia heitä kohtaan kasvaa. Olen tänään hieman kyynelehtinyt, tunnustan että ensimmäisen kerran. Mutta aika ei tahdo riittää. Eikä oikein energia että soittaisin ja sopisin jotain. Mutta ajatuksissani muistan jokaista, VARMASTI;) Tuntuu että Nikokin on alkanut omalla tavallaan jo tekemään lähtöä. Teemme varmasti mielessämme molemmat irtautumistyötä. Puhumme kyllä paljon, me vain molemmat tarvitsemme tilaa omille ajatuksillemme. Ikävähän meillä tulee kaikkia se on selvä. Eikä tänne jääviä ihmissuhteita voi mistään saada samanlaisia. Lohtua tuo kuitenkin se, että pian nähdään. Ja ystävämme sanoikin että mitä pikemmin pääsemme kiinni normaaliin rytmiin sitä helpompi muutos on.
Kävin tänään illalla hierojalla. Ihana Anoppini ajatteli, että olen sen tarpeessa. Ja niin kyllä olinkin Enkä kyllä ajatellut 1½tuntiin yhtään muuttoasioita. Hoitelin tänään toimistohommia tilasin uuden verokortin. uuden lisenssin kun edustamamme agi- seura muuttuu. Ja nukuin 12 toista ja koirat nukkuivat myös. Eli se kertoo jotain Juhannusreissumme vaativuudesta.
Ilmoitin tänään Oivan kisoihin:) Niin meidän pojat aloittaa kisauransa Agirotu tapahtumassa Vöyrissä:) Olen niin ylpeä pojista. He kisaavat kaksi eri rataa. Edustavat joukkueessa ja sitten yksilökilpailussa. Jonka Minä ja Oona viime vuonna voitimme. Toivottavasti pojat uusivat voittomme. Hieno viikonloppu tulossa siis heti muuton jälkeisenä viikonloppuna.
Vielä meidän pitäisi rutistaa ja käydä tekemässä se lahjalista, jotta saisin sitten heti heinäkuun alussa laittaa kutsut postiin.
Sain aamulla teepussin lapusta seuraavan aforismin:
Ole onnellinen siellä missä olet- sillä kerran lähdettyäsi kaipaat sinne takaisin.
(näin on:)
Kommentit