Taas ollaan jo torstaissa. Onkohan täällä etelässä viikossa vähemmän päiviä. Vai johtuukohan se siitä että töissä voi tehdä enemmän töitä kuin palkkansa eteen tarvitsisi.
Kuka tietää, kertokaa...
Mitähän sinne pohjoiseen kuuluu? Aika vähän on immeisistä kuulunut:( Minä yritän vedota kuulumisillani tähän blogiin. Josta jokainen voi niin halutessaan käydä lukemassa.
Sen verran olen kuullut, että polttareita puuhaillaan... Aikas jännää.:) Ihanaa kaasot olette korvaamattomia!!Äiti odottaa meitä jo kovasti. Kertoi että kaipailee jo koiriakin kovasti. No saakin sitten kunnon annoksen meitä kun saa viihdyttää koiria sit lauantai illan kun me ollaan polttaroimassa:)
Täällä viikko mennyt koirankusetuksen ja töiden merkeissä. Töissä mukavaa ollut, olen ihan viihtynyt. Tosin ei täällä työkaverit yllä Heikkilänkankaan tasolle, juttujen eikä työnteon puolesta.
Tässä kuva lenkiltä Munkkiniemestä:
Tänään tuli postissa tilaamani hääkakun koriste(tehty siis meidän koirista ja agilityesteestä). Olihan se hieno!! Sen hakeminen olikin sitten toinen reissu. Postissa joka sijaitsee Sellon kauppakeskuksessa Oiva pääsi toimimaan oikein hienosti. Tuli jälleen ylpeä olo omistaessaan tuon koiran. Postissa sattui tietysti juuri meidän tuurilla olemaan toinen koira. Ja sitten koiria inhoava/pelkäävä asiakas. Eikä varmaan ollut kaukana että tämä ihminen ei ampunut katseellaan koiriamme suolapanoksin:) Selvisin kuitenkin postista paketin kanssa ulos. Juuri kun pääsimme ulos koin jälleen sen tunteen , oi viisas koirani. Oiva veti paskaa siitä pihalta suunsa täyteen. Toivottavasti se oli koiran ******, mikäili se olis ollu ihmisen ****** olisin syöttänyt sille toisenkin paketin sisupastilleja. Nyt se sai vain yhden rasian:):):)
Illalla Oiva sitten kuitenkin taas loisti täydessä terässä. Kävimme kasvattaja- tätien luona iltakahveilla. Kiitos kiitos Eila ja Heli:) Ja samalla vielä Heli ystävällisesti siisti Oivan näyttelykuntoon. Lauantaina kun on piitkästä aikaa Mister kisailut. Saatte varmasti vastakutsun meille päin ja tarjoamme piiiitkän illallisen, kunhan häävalssit on tanssittu.
Niin tuo kaipausjuttu tuli tänään kun kävin töistä tullessa puutarhalla. Tuli niin jotenkin ikävä Ouluun (äitiä ehkä eniten:)kun näin pelargonioita. Joten ostin kaksi pelargoniaa ja yhden lobelian. Teen niistä huomenna istutuksen partsille(laitan huomenna kuvan) muistuttamaan kaikista ihanista immeisistä jotka Oulussa odottavat. Pian pian nähdään.
Päivän ihanin juttu tuli etanapostin tuomana. Saimme hienon kortin Anitalta Oulusta. Anita oli minun työkamuni "liian vähän aikaa" Heikkilänkankaalla. Heilutamme kovasti Anitalle häntää Oulun suuntaan. Ja kiitamme vielä tätäkin kautta kortista jossa oli upea varmasti Anitan ottama kuva. Kiva oli myös kuulla että Anitakin bloggaa meitä.
Juttelin tänään puhelimessa työkaverini kanssa(täältä Espoosta), jonka tytär meni viime lauantaina naimisiin. Hän kertoi niin kauniisti, kuinka päivä oli ollut äidinkin puolelta ikimuistoinen sekä tunnelma käsin kosketeltava. Kertoi että upein hetki oli tainnut olla kun oli saanut auttaa tytärtään pukeutumaan hääpukuunsa. Ja sanoi kuinka häät oli merkitty päättymään klo: 01 mutta hääpari oli suostunut lähtemään vasta 02. Kuuntelin ja ajattelin että toivon sydämmeni pohjasta meidänkin päivästä samanlaista. Ainut että heillä pappi oli ollut tosi tökerö:(
HÄIHIN AIKAA 35päivää!!:):)
Nyt taidan paeta tuonne koirasuihkuverhon taakse ja siitä leppäkerttu peiton alle:)
Ai niin yks juttu täällä myydään yhdessä lelukaupassa Nalle Luppakorva pehmoja.
- Hyvää iltaa
Luppakorva seikkailee taas,
- Luppakorva nimen sain korvaani näin lerputan.
-Olen pieni nalle vain pullea, lasten kanssa viihdyn ain.
Luppakorva seikkailee taas,
- Luppakorva nimen sain korvaani näin lerputan.
-Olen pieni nalle vain pullea, lasten kanssa viihdyn ain.
Näihin kuviin ja tunnelmiin:)
Kommentit