Jos huolesta voisi muuttua soikeaksi olisin eilen muistuttanut varmasti kuuskulmiota. Eilen käytin koirat ulkona ennen kuin lähdin mammakahveille Selloon. Jotakin koirat innostuivat läheisellä nurmialueella tonkimaan, ja sain lähes hakea ne pois sieltä. Asiaan sen kummemmin perehtymättä hipsimme kotiin. Kun muutaman tunnin jälkeen palasin kahveilta huomasin että Oonan luomet olivat punaiset ja päässä ihmeellisiä patteja. Oireet kuitenkin rauhoittuivat eivätkä pahentuneet.
Nyt kaikki asiat on synnytystä varten hyvässä hoidossa. Eilen nimittäin saatiin hoidettua se tärkein asia: koirienhoitopaikka. Annikka vieraili työpäivän jälkeen meillä ja haki avaimen. Koirat siis pääsevät maatilaleirille Kirkkonummelle Annikkan ja Mikan hoivaan. Parempaa ei vois toivoa. Annikkan ollessa lähdössä Oona oli eteisessä reppuselässä odottamassa, että jaahas nytkö me sit lähetään tästähän ollaan koko ilta puhuttu. Ihan vielä en tuota puhetta vailla olevaa pientä raskinut antaa. Annikka vielä kertoi uudesta frisbeestä jonka oli hankkinut. Siinä samassa Oona alkoi kaivaa omaa ulkolelulaatikkoaan ja yritti kertoa meille joo täällä se frisbee on otetaan siis mukaan. Nyt kun tiedän että koirat voivat hyvin voin ehkä keskittyä synnytykseen ;)
Kävimme toissa iltana sellaisessa kestovaippoihin erikoistuneessa kaupassa. Niko halusi ostaa Vilkulle tiimivaipan. Kyllä nyt kelpaa...Lisäksi kaupasta tarttui mukaan myös bodeihin kiinnitettävät jatkopalat näillä saadaan pidennettyä niiden käyttöikää ja kestovaipat kun tuppaavat viemään hieman enemmän tilaa kuin tavalliset kertikset. Kyllä sitä vaan kaikenlaista on tarjolla.
Huomenna Niko lähtee Ouluun aamukoneella. Minä jään tänne (synnyttämään). Onneksi saan Elinasta itselleni päiväksi leikkikaverin, joten ei huolta. Sunnuntaina onkin sitten agilityn vuoro. Niko kisaa ensimmäistä kertaa Oonan kanssa. Ja Oivalla on tämän vuoden viimeiset kisat sitten pojatkin jäävät isyyslomalle.
Ihanaa kun ystäväni Tuula on tilannut minulle joululehdet. Olen täällä sormet syyhyten suunnitellut mitä kaikkea hyvää meillä jouluna syödäänkään. Onneksi äiti on luvannut tulla meille jouluvieraaksi. Joten ihan Miss Saarioisen tarjoiluihin ei ehkä tarvitse turvautua.
Nyt lähden roikkumaan Ikean oven kahvaan jospa se vaikka tänään aukeaisi:) Ikean jälkeen vuorossa olisi kärrytörmäilyä prismassa minä vs. eläkeläiset... onneksi on hyvät puskurit:)
Valoisaa viikonloppua!
- Hilppa -
p.s supistukset ovat jo kohtuullisen tunnettu vieras tässä kropassa joten lähtöä odotellessa :)
Nyt kaikki asiat on synnytystä varten hyvässä hoidossa. Eilen nimittäin saatiin hoidettua se tärkein asia: koirienhoitopaikka. Annikka vieraili työpäivän jälkeen meillä ja haki avaimen. Koirat siis pääsevät maatilaleirille Kirkkonummelle Annikkan ja Mikan hoivaan. Parempaa ei vois toivoa. Annikkan ollessa lähdössä Oona oli eteisessä reppuselässä odottamassa, että jaahas nytkö me sit lähetään tästähän ollaan koko ilta puhuttu. Ihan vielä en tuota puhetta vailla olevaa pientä raskinut antaa. Annikka vielä kertoi uudesta frisbeestä jonka oli hankkinut. Siinä samassa Oona alkoi kaivaa omaa ulkolelulaatikkoaan ja yritti kertoa meille joo täällä se frisbee on otetaan siis mukaan. Nyt kun tiedän että koirat voivat hyvin voin ehkä keskittyä synnytykseen ;)
Kävimme toissa iltana sellaisessa kestovaippoihin erikoistuneessa kaupassa. Niko halusi ostaa Vilkulle tiimivaipan. Kyllä nyt kelpaa...Lisäksi kaupasta tarttui mukaan myös bodeihin kiinnitettävät jatkopalat näillä saadaan pidennettyä niiden käyttöikää ja kestovaipat kun tuppaavat viemään hieman enemmän tilaa kuin tavalliset kertikset. Kyllä sitä vaan kaikenlaista on tarjolla.
Huomenna Niko lähtee Ouluun aamukoneella. Minä jään tänne (synnyttämään). Onneksi saan Elinasta itselleni päiväksi leikkikaverin, joten ei huolta. Sunnuntaina onkin sitten agilityn vuoro. Niko kisaa ensimmäistä kertaa Oonan kanssa. Ja Oivalla on tämän vuoden viimeiset kisat sitten pojatkin jäävät isyyslomalle.
Ihanaa kun ystäväni Tuula on tilannut minulle joululehdet. Olen täällä sormet syyhyten suunnitellut mitä kaikkea hyvää meillä jouluna syödäänkään. Onneksi äiti on luvannut tulla meille jouluvieraaksi. Joten ihan Miss Saarioisen tarjoiluihin ei ehkä tarvitse turvautua.
Nyt lähden roikkumaan Ikean oven kahvaan jospa se vaikka tänään aukeaisi:) Ikean jälkeen vuorossa olisi kärrytörmäilyä prismassa minä vs. eläkeläiset... onneksi on hyvät puskurit:)
Valoisaa viikonloppua!
- Hilppa -
p.s supistukset ovat jo kohtuullisen tunnettu vieras tässä kropassa joten lähtöä odotellessa :)
Kommentit