HYVÄÄ PÄIVÄÄ!!

- Kuva tältä aamulta:) Hyvän tuulisuus ei kuitenkaan jatkunut vaan äsken taistelimme ½h siitä meneekö Vilho nukkumaan vai ei. Kolme kertaa tyrmäsin Vilhon tissillä. Eli äiti voitti!!

 

Oi pian on se aamu kun pakkaan Vilhon mandukaan ja suuntaamme Hki- Vantaalle ja nousemme sinivalkoisille siiville :) Tarkoitus saapua siis ma aamuna Ouluun. Tosin näin unta että lähdimme ja kone tippui maahan...

 

Meillä on ollut kiirettä. Ilmojen lämmettyä ollaan päästy retkeilee ulos. Lähinnä agiliitämisen merkeissä. Viime viikolla Niko oli pidennetyllä viikonloppuvapaalla, huh! Kivaa oli ehdittiin vaikka mitä. Kisata kaksissa agikisoissa, puuhata kotona, laulaa Jumbossa syödä ravintolassa ainakin kahteen kertaan, käydä maaseudulla kylässä yms. mukavaa. Mut onneks työt kutsui maanantaina, päästiin palaamaan arkeen...

Vilho poika se kasvaa pörisee. Uusia temppuja opitaan joka päivä. Ja päivä päivältä tuntuu että olemme enemmän ihan oikea perhe. Syömme yhdessä, luetaan iltasatu koko perheen voimin, reissataan ja mikä ihaninta kun pystyy jo jakamaan tätä Vilhon ruokinta vastuuta. Kun ennen tuntui että se oli oikea kiviriippa nyt oikein odotan illan pidempää imetystä johon Vilho sitten nukahtaa.

Eli kiireistä on kotiäidin elämä. Kun vielä ensi viikoksi lähdetään reissuun. On kyllä tosi hyvä kun pääsee vähän helpottamaan omaa elämäänsä äidin hotelliin :) Ja koiristakin on ihan kiva ottaa vähän etäisyyttä niitä kun kattelee täällä 24/7 niin alkaahan se jo otsalohkoissa tuntumaan.

Agilityä käytiin Oonan kanssa harrastamassa lauantaina Vihdissä. Ja hitsi toi typy tykitti. Oli ihan tosi nopee, vielä kun hiotaan kaarroksi vähän pienemmäksi niin johan on. On nimittäin radalla ihan eri koira kuin ennen. Jaksaa tahkota vaikka kuinka paljon. Ilmeisesti siksi kun ei saa minulta niin paljoa enää huomiota täällä kotona ;) Ollaan alettu käymään nyt aamupäivisin mammatreeneissä eli kerran viikossa pakkaan koko revohkan yhtenä aamupäivänä autoon ja mennään kentälle muutamaksi tunniksi treenaamaan. Meidän seurassa kun on nyt muillakin vauvoja ja päivisin aikaa treenata niin ei tarvii yksin mennä. Tuskin tulis lähdettyä, mutta hyvä seura kelpaa aina.

Nyt täytyy mennä jatkamaan. Olen tässä meikannut, laittanut kuvia koneelle, juonut kahvia ja aktivoinut koiria :)

 

- Äitin oma apulainen

- Pieni Kennelpoika Vilho

- Jumppaa jumppaa. Vilho osaa laitaa oman eistain- lelunsa päälle ja pois, niin että kohta siinä ei ole enää pattereita... (eistain on siis Vilhon mobile joka on sänkyssä)

 

Nyt täytyy mennä kastomaan onko Vilho vielä tallessa täälä nimittäin on sellainen sade että huh hei!