Kerron teille, tuon lauseen osaan unissanikin:) Miksi ihmeessä tuo niin elämän perusasia on niin vaikeasti hallittava tässä meidän perheessä? Olen lukenut kirjoja, lukemattomia pikkulasten vanhempien blogeja kaikissa soi sama sävel. Silti nuo ihmiset ovat elossa. Millainenhan vanhempi ja vaimo olisin jos saisin nukkua tarpeeksi? Hyvinnukuttu vanhemmuus siitä tuskin kovinkaan monella on kokemusta. Tiedän mikä meillä öitä rikkoo se on tuo "hyvä paha imetys"- Vilho on siihen niin rutinoitunut, vaikka ei syö enää kuin yhden kaks kertaa yön aikana( 20-06).  Kirjojen mukaan ei tarvitsisi syödä ollenkaan öisin. Pitäisi vaan saada jostain jotain ainetta, jolla saisin itseeni niin paljon voimaa ja virtaa että muutaman yön jaksaisi valvoa ja opettaa. Niin valvo nyt tässä ne pienetkin hetket kun saisit nukkua,no en kyllä! Jään odottelemaan ihmeratkaisua tähän ikuisuus ongelmaan. Joka ei nyt varmasti ihan heti ratkea. Lapsen kehitys, nimittäin ei nyt ole mitenkään hyvää unta ja nukahtamista tukevassa vaiheessa. Mutta jouluun mennessä kun Vilho täyttää 1v. tähän asiaan on tullut muutos. Toivottavasti ennemmin.

 

Onneksi elämää on myös yöelämän ulkopuolella:) Päivisin Vilhon kanssa ollaan opeteltu uusia kujeita. Ruokailussa Vilhon on mennyt hurjasti eteenpäin, sormilla syöty ruoka löytää hienosti suuhun. Liikkuminen on edelleen peruuttelua ja taaksepäin menoa. Karhu ja konttausasentoon noustaa, mutta liikkeelle ei vaan vielä pääse. Istuminen on mukavaa siitä kun on niin helppo tutkia kaikkia asioita.

- uusi pöllöyökkäri

 

Vilhon syntymäpäiväkaima Emmi kävi meillä kylässä perjantaina. Vilho ihaili Emmin liikkumista ja silitteli Emmiä jopa niin kovasti, että Emmiä alkoi jo huolettaa Vilhon voiman käyttö.

 

Eilen kävimme metsäilemässä. Äiti poimi mustikoita niin että aurinkolasit jäivät Solvallan metsään. Isi grillas makkaraa, Oiva ja Oona muokkasivat tehokkaasti metsää uuteen muotoon ja Vilho tarkkaili. Illaksi ajelimme vielä tulevaan kotikuntaan Annikkan ja Mikan luo kyläilemään.

- Ruoka maistui metsässä.

- Vilho suojassa :)

 

 

Syysloma lähenee. Ja niin lähenee loppuaan myös meikäläisen äitiysloma(vanhempainvapaa). No mitään muuta muutosta kuin, että tilipäivää ei käytännöllisesti enää ole. Eli enää ei humpsutella.

 

Agilityäkin on käyty harrastamassa. Pian varmaan Oonan kanssa päästään kisoihin. Ensin pitää saada vähän harjoituksia alle, pienen kesätauon jälkeen.

- Oona metsäilemässä

Sisustus ja neulomisharrastus ovat taas astuneet kuvioihin. Uusi koti on sisustettu paperille. Hankinnat listattu (äiti etsii syksyksi osa- aikatöitä, jotta ne voidaan toteuttaa). Pihasuunnitelmaa olen aloitetellut kiertämällä päivälenkkien aikaan Laajalahden omakotitaloalueella. Etsinnässä ovat: Vanhat punasaviruukut, vanha puinen työkalupakki, rautaisia vanhoja patoja erikokoisia yms.

Neulomispuolella Vilholle valmistuu syystakki. Ja jotain sukka yms. suunnitelmia.

- Kyllä se vielä valmistuu...

- Syysmuotia sadekelillä, Vilhon meilestä body on paljon vilpoisampi kun sitä pitää vain puolittain. Oli siis askarrellut toisen hian pois lenkin aikana:)